Syksyn kaulahuiveja

Syksyn aikana valmistui kaksi huivia. Ensimmäinen oli baktus nro 4, joka meni työkaverille. Lankana tässä oli Happy Wool (60 % villaa, 40 % akryyliä), jonka ostin suosikkilankaliikeestäni Jolleri Käsitööchamberista Tallinnasta. (Hui, siellä on verkkokauppa avattu!)

Puikkoina käytin 4 mm:n pyöröpuikkoa ja lankaa meni 150 g. Kuvaus on haasteellista, kun ei valoisan aikana ehdi pihalle ja pitää käyttää muita vaihtoehtoja.

Toinen huivitekeleeni tältä syksyltä oli miehen kaulaliina, joka valmistui Sivarisukkakeräykseen. Käytin mallia, jonka löysin Kristiinan blogista. Lankana Turkin tuliainen Alize cashmira jacquard (100 % villaa) ja puikot nro 5. Lankaa meni suurinpiirtein 150 g ja huivin pituudeksi tuli 170 cm.

Revontuli - taas!

Taitaa olla joka kesänä revontuli puikoilla. Tämäkin kesä oli sellainen. Tämä huivi on numero 5 ja ystävän omasta langasta hänelle neulottu. Viron villaa on lanka, kuten aiemmissa revontulissanikin. Huivi valmistui alkukesästä, mutta tuli viimeisteltyä vasta alkusyksystä ja syyskuussa luovutin sen omistajalleen. Kivat värit tähän tuli. Puikot 5,5 mm ja neuloin tähän myös yhden ylimääräisen mallikerran langan värien takia. Ihan sama juttu siis kuin tässä aiemmassa revontuli nro 2:ssa.

Muutoin kesällä edistyi kaitalehameeni, joka jäi kaksi vuotta sitten lepäämään. Nyt taas sen neulominen maistui. Kaitaleet ovat valmiina - toinen kysymys on vaan se, että kuka ne pingottaisi ja yhdistäisi.... Juuri se hetki, joka monesti ottaa aikaa kuukausia. Itse neulominen on paljon mukavampaa ja joutuvampaa.

Kylläpä tuli heti kesää ikävä, kun tuon kuvan näki. Nyt on alkanut taas se puolisko vuodesta, jonka niin mieluusti hyppäisin kokonaan yli. Talviuniaika. 

Revontuli numero 4

Syksyllä valmistui neljäs revontuli vironvillasta. Pingotukseen se pääsi vasta ihan vuoden viimeisinä päivinä. Tämä on neulottu puikoilla 6. En ole vielä päättänyt mihin tämä päätyy. Väritys kyllä natsaisi omaan käyttöön täydellisesti, mutta josko sitä neuloisi välillä itselle jollain toisella mallilla.





Täytyihän revontulen pariksi tehdä taas ne kynsikkäätkin. Mä taidan toistaa itseäni aika pahasti. :-D Nämä on tismalleen samanlaiset kuin ne ensimmäiset vihreäsävyiset. 3,5 puikot taas käytössä.

Revontulia

Neulottu on tasaiseen tahtiin, mutta blogia en ole saanut päivitetyksi. Lomaviikkoa tässä vietellään, joten taitaisi olla aika yrittää päästä täälläkin ajan tasalle. Yritän parantaa tapani esittelemällä kaksi huivia, jotka valmistuivat jo viime talvena. Huivien neulomisessa on se ihana asia, että ei ole saumoja ommeltaviksi :-). Tällaisella vilukissalla on käyttöä villahuiville kesäkeleilläkin.



Vironvillaa siis on tämä revontuleni nro 2 ja se on neulottu puikoilla 5,5. Tein tähän yhden ylimääräisen mallikerran, kun en halunnut sinisen värin jäävän reunuksen väriksi. Omaan käyttöön tuli. Tykkään.



Revontuli nro 3 on samoin neulottu puikoilla 5,5. Lahjaksi meni, vironvillaa tämäkin.

Tiskirätti- ja huivitehtaalta, päivää!

Vuodenvaihteen molemmin puolin on valmistunut erinäisiä KYHäilytöitä. Tiskirättejä on päässyt puikoilta neljä kappaletta ja baktuksia kolme.



Omatekoiset tiskirätit on käytössä erinomaisiksi todetut ja kivahan näitä on ollut värkätäkin. Kukanmallisissa räteissä vihreässä lankana Mayflower-puuvillalanka, pinkissä Novita Tennessee. Ruskea rätti on sileätä neuletta ja sekin Mayflower-langasta. Beige sydänkuvioinen rätti on Novitan Bambua ja ohje rättiin löytyy Novitasta numerosta kesä 2010. Kaikki rätit on neulottu 3,5 puikoilla.





Baktuksiakin syntyi talven kylmyyttä karkottamaan. Kirjava baktus on omaan käyttöön ja lankana siinä Lorna's Shepherd Sport Maple Grove. Lankaa kului kaksi vyyhtiä eli noin 140 g. Puikkoina numero 3:n puikot. Aivan ihanaa tämä lanka. Pehmoista kuin unelma ja sujuvaa neulottavaa. Väri on myös kovasti mieleinen minulle.

Sininen ja vihreä baktus ovat Novita luxus cloud -lankaa ja ne lämmittävät perheen poikien kauloja lopputalven. Lankaa meni kumpaankin noin 100 g ja puikot olivat nro 4.

Baktus on kiva malli, mutta vähän kävi jo tylsäksi neulominen... ;-) Nyt onkin ihanaa kun puikoilla on taas revontuli. Se on tämän neulojan mieleinen malli ja riittävän helppo vaikka näin snookerkisojen aikaiseksi käsityöksi.

Vaaleanpunaisia tunnelmia

Blogini on elänyt hiljaiseloa jo ihan liian pitkään. Neuloosi on silti voimissaan ja muutama työ odottaa sitä viimeistä silausta. Miten se onkin niin vaikeaa se pingottaminen ja kappaleiden yhdistäminen.

Ystävälle syntyi tyttö ja täällä on sen myötä eletty vaaleanpunaisissa tunnelmissa. Junasukat oli ihan pakko puikottaa Woolista. Kolmosen bambusukkapuikkoja käytin ja sarjatuotannoksi meinasi mennä kun kolme on nyt valmiina. Toivottavasti jäljelläoleva lanka riittä vielä siihen neloseen. "Ylijäämäpari" lähteköön Vaaka ry:n avustuskohteeseen.

Pieni vastasyntynyt prinsessa sai myös Virkkukoukkusen bodyn.



Tässä myös kuva Puro-batik -huivista, joka matkasi syntymäpäiväyllätykseksi jo helmikuussa. Kuva ei ole kovin laadukas kun tuli kuvaamisen kanssa vähän kiire kun huivi piti saada pikapikaa postiin...



Seuraava postaus tullee pian. Oikeasti pakko lyhentää tuota keskeneräiset työt listaa, jotta pääsee aloittamaan taas uusiakin. Eilen hyppäsi puikoille jotain suklaanruskeaa...

Ihanaa kun kesä alkaa taas olemaan täällä. Nautin niin kovasti lämpimästä. Odotan tulevia terassineulontahetkiä, jotka on jo aloitettu ja joita tälle kesälle kertyy toivottavasti monia, monia.

Revontuli ja kynsikkäät

Viime syksynä valmistui tämä revontuli; ensimmäiseni. Muutama virhe näyttää olevan alussa, mutta eivät nuo omassa käytössä häiritse. Josko seuraavan revontulen osaisi väkertää alusta saakka ihan oikein...



Revontulta on äärettömän mukava neuloa ja syksyllä kävin myös hamstraamassa lisää Viron villoja Tallinnasta. Revontuli saa varmasti seuraa ja kyllä näistä jotain muutakin tullee.



Revontuli sai seurakseen kynsikkäät Ullan ohjetta Nukkumaijan ranteenlämmittimet varioiden. Näissä käytin 3,5 numeron sukkapuikkoja.



Neuloin nämä suoraan tuon revontulen jatkoksi ja näistä nyt tuli sitten loppujen lopuksi ihan eri väriset keskenään... Ehkäpä tikutan vielä pari lisää myöhemmin, niin saapi kumpainenkin kynsikäs uuden parin. Työpaikalla on kylmä, ja siellä näitä käytän. Tuon revontulihuivin kaverina käytettäessä ei erivärisyys haittaa.